sunnuntaina, elokuuta 24, 2008

Jyrsijävideo

Tässä tänään kännykällä kuvattu videonpätkä. Laatu on mitä on... ´:( Videolla esiintyy gerbiilimme sekä näiden naapurissa asuva hamsteri. Häkki näyttää videolla vähän autiolta, kun hamsu on tuhonnut melkein kaikki virikkeensä maantasalle, eikä niitä oltu vielä ennen videointia lisätty.

Uusi gerbiilimme pääsi vihdoin uuteen laumaansa kahden "vanhan" gerbiilimme pariin. Siivosin akvaarion ennen yhdistämistä, joten Onni-iskä se vaan vilisti ympäriinsä innostuneena, huomaamatta koko tenavaa ollenkaan. Oga sen sijaan innostui nuuhkimaan tenavaa peffasta tarkemminkin, mutta aina se hukkasi toisen, kun pikkuinen vilisti innoissaan uudessa isommassa elinympäristössä. Minä kun siivoamisen yhteydessä laitan vaan kymmenisen senttiä purua pohjalle, mutta sen lisäksi sitten kasan olkea/heinää sekä melkein kattoon asti kaikenlaista gerbiilien mieleistä "pahviromua". Siellä on kiva sujahdella eikä aikaakaan, kun terra on täynnä pahvisilppua...

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Koirakuva-viikkohaaste

Lämmin


Timin tunteet basenjin kaltaisia hoikkasäärisiä narttuja kohtaan ovat hyvin lämpimät. Mukana hiekkamontulla Nyyti ja Timin elämän suuri rakkaus, Myy om. Minna Rintanen


Lämmin peruna on maailman ihanin asia!


Tässä kuvassa on lämmin tunnelma. Tai voisi olla. Todellisuudessa Timi saa vilunväristyksiä kissoista, jotka sen mielestä ovat vain luonnottomasti käyttäytyviä koiria. Kuvassa hellyyttään yrittää osoittaa Simba.

torstaina, elokuuta 21, 2008

6-vuotiaan näkemys koiran tarkoituksesta

Tässä jutussa on paljon paljon hyvää muistettavaa meille kaikille.

Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin tutkimaan erästä irlannin susikoiraa nimeltä Belker. Koiran omistajat, Ron, vaimonsa Lisa ja heidän pieni poikansa Shane, olivat kaikki hyvin kiintyneitä Belkeriin, ja toivoivat ihmettä.

Tutkin Belkerin, ja totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, ettemme voineet tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Se voitaisiin tehdä heillä kotona, ja näin saattaa Belker turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä, viimeiselle matkalleen.

Tehdessämme valmisteluja Ron ja Lisa sanoivat, että voisi olla hyvä, että kuusivuotias Shane olisi myös läsnä. Heidän mielestään Shane saattaisi oppia jotakin tästä kokemuksesta.

Seuraavana päivänä tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani katsellessani Belkeriä ja perhettä, joka ympäröi sitä. Shane vaikutti niin rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa, että aprikoin, tiesikö hän mitä oli tapahtumassa. Muutamassa minuutissa Belker nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen.

Shane vaikutti hyväksyvän Belkerin poismenon ilman mitään vaikeuksia. Istuimme kaikki hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät ihmistä niin paljon lyhyemmän ajan. Shane, joka oli kuunnellut hiljaisena keskustelua, virkkoi: "Minä tiedän miksi".

Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä.

Hän sanoi: "Ihmiset syntyvät siksi, että he voivat oppia, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisilleen, eikö totta?" Sitten hän jatkoi: "No siis, koirat tietävät jo tämän, ja siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."

Elä yksinkertaisesti. Rakasta anteliaasti. Välitä syvästi. Puhu ystävällisesti.

Muista:
jos koira olisi opettajasi, oppisit monia hienoja asioita:
  • Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään.
  • Älä koskaan kieltäydy hupiajelusta.
  • Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota.
  • Ota nokosia.
  • Venyttele ennen ylösnousua.
  • Juokse, telmi ja leiki päivittäin.
  • Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua.
  • Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää.
  • Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella.
  • Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa.
  • Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi.
  • Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta silkasta ilosta.
  • Ole uskollinen.
  • Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet.
  • Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen.
  • Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti.
NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ.

keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

Agilityviikonloppu

16.8.2008 Lapua

Lauantaina oli LakKen järjestämä agilitykisa Lapualla Ritamäen koululla. Kyllä kieltämättä aamulla kaikki mahdolliset tekosyyt pyöri mielessä, miksi meikäläisen ei tarvisi nousta sängystä... Sen verran kovaa jännitti! Ja kun meillä on ollut Timin kanssa niin hyvä hylsyputki. Kaiken lisäksi kisakirjaa ei löytynyt sitten mistään eikä nettipankki halunnut toimia, kun ilmomaksua olisi pitänyt maksaa... Jotenkin sitten kuitenkin sinne Lapualle sain rohkaistua itseni! Uuden kisakirjankin sai ostettua, harmi vaan, että vanhaan jäi Timiltä yksi nollatulos. Kirja saatiin jopa varmennettua Timin omaksi, vaikka mikrosirunlukijakin olisi halunnut jäädä jatkamaan unia, eikä Timin tatuoinnista enää saa selvää.

Vastoin kaikkia odotuksia, me saatiin Timille tulokset kaikista kolmesta kisasta! Ja jopa sijoitukset kaupan päälle! A-kisassa Timi tuli viidenneksi, kahdessa muussa päästiin jopa palkinnoille asti: B-kisassa Timi oli kolmantena ja C-kisassa peräti toisena!!!! Ja minä kun olin kohtalooni alistuneena lähtenyt liikkeelle hakemaan hylsyä, mutta kuten joku sanoikin, niin Timi oli tuumannut, että jos mä kerran lähden Lapualle ja jätän juoksuisen Mistyn Härmään, niin tehdään se sitten kans kunnolla...

Sattui muuten sillä lailla, että kaikissa kolmessa kisassa Timin jälkeen sijoittuneet olivat sitten hylsyn saaneita. Vaikka Timi pääsi esim. tuossa C-kisassa tokaksi, koska kukaan muu kahta koirakkoa lukuunottamatta eivät saaneet tulosta ollenkaan, se ei mielestäni ole meidän kannalta mikään nolo juttu.

Meikäläisen digikamera on sanonut sopimuksen irti, joten tästä tapahtumasta on vain muutama kuva. 2 kuvaa Timistä ja lopuissa kaahailevat Orko ja Bertta.

Tulokset täällä: A-kisa | B-kisa | C-kisa
Kuvia täällä: http://anemones.nettigalleria.fi/main.php?g2_itemId=512





17.8.2008 Seinäjoki

Sunnuntaina oli sitten LAGUn järjestämä kisa Törnävän kentällä. Ja taas me Timin kanssa selvittiin ilman hylsyjä! Ohhoh! Timi tuli molemmissa kisoissa sijalle seitsemän ja taas lopuille tuli hylsyt. Aika raskas päivä, kun heti aamusta oli startti, Timi kun oli numero 1. Hui! Sitten vasta melkein kymmenen tunnin kuluttua oli joukkuekisat, jossa me edustettiin kisaavia ja mölliminejä. Joukkuekisat ei kyllä menneet hyvin meidän seuran minijoukkueilla, koska juuri silloin alkoi kunnon kaatosade ja ukkonen. Onneksi meidän koirat ei ole paukkuarkoja, mutta toinen oli päivän kisoista väsynyt ja toinen on tehty sokerista. Siitä järkytyksestä on ihan paperikuvia tulossa, mutta niiden teettämiseen saattaa tunnetusti mennä jokunen kuukausi...

Koska meillä oli niin pitkä odotteluaika siinä välissä, lähdettiin lenkille kentän taakse polkuja pitkin Törnävän ihaniin maisemiin! Kyllä olisi ollut kameralla töitä! Siellä oli niin sieviä kävelysiltoja, pikkukoskia ja -patoja sekä rauhoitettu luonnonsuojelualue. Me kyllä eksyttiin loppujen lopuksi ja päädyttiin sokkeloiseen Törnävän sairaalan piha-alueelle. Lopulta päädyttiin isommalle tielle Eläinklinikan eteen ja ei mitään muistikuvaa, että kumpaan suuntaan sitä lähdetään kävelemään. Jotenkin sitten päädyttiin onneksi takaisin kisapaikalle, vaikka välillä oli ikävä niin äitiä kuin Reippaitakin. x)

Tulokset täällä: A&B-kisat

~*~*~*~*~*~

Oli muuten sen verran rankka ukkonen, että neljälle marsupojalle tuli sydänkohtaus. :´( Kämppikset John ja Hopsu löytyivät kuolleena. Andy oli niin huonossa kunnossa, että se jouduttiin lopettamaan. Nemo näytti siltä, että se pääsisi shokistaan yli, mutta sekin kuoli seuraavan päivän aikana. Meidän ihmisten lisäksi heitä jäivät ikävöimään kämppikset Velho ja Masa.

~*~*~*~*~*~*~

Kaiken kaikkiaan tästä viikonlopusta jäi sellainen fiilis, että Timi olisi kehittynyt jo aika paljon agilityssä. Ja ehkä molemmat meistä tässä hillittömässä kisajännityksessä... Timille tuli omasta mielestäni miljoona kieltoa joka radalla, mutta ei niitä sitten ilmeisesti ollutkaan kuin 2, koska kolmesta kieltäytymisestä tulee jo hylsy. Timi kuitenkin kuunteli ja seurasi meikäläisen ohjausta hienosti, vaikka radoilla oli vaikeitakin "ansoja". Aikaisemmin ongelmana ollut sinkoileminen ja komentaminen on jäänyt pois, vaikka toki itseään pitääkin kannustaa haukkumalla koko radan ajan. Toki radan ansapaikoissa helpottaa yllättäen se, että Timi ei vielä irtoa kovin hyvin.

Me ei oikein vielä hallita näitä pujotteluja täysin, varsinkaan sisäänmenoa, joten niissä tuli kieltoa, mutta aika hyvin Timi alkaa niitä jo oppia. Kontaktit se ottaa jo aika luotettavasti huolimatta siitä, että opeteltiin alunperin näitä esteitä ihan omin päin ja siis tietenkin ihan väärin! Lapuan kisassa ensimmäisellä A:lla tuli hypättyä alastulokontaktin yli, mutta muuten se otti ne tarkasti ja niihin me nyt panostettiin yliajan uhallakin. Pakko se on hoitaa ne kunnolla, vauhtia voi lisätä myöhemmin.

torstaina, elokuuta 14, 2008

Uutiset

Osa E-pennuista onkin jo (aiheellisesti!) kysellyt rekisteripapereita, joten tässä yhteinen tiedotus koko katraalle, että vielä kestää! ´:( Tämä tarkoittanee sitä, että F-pennut saavat varautua odottamaan sitäkin pitempään... Harmi!

Kennelliitto ei ole ainoa, joka jumittaa rekisteripapereiden kanssa. ;) Meille muutti eilen pikkuinen gerbiililapsonen, ja senkin paperit ovat yhä tien päällä. Söpöliini on meidän siamese-gerbiili Onnin poika, Physalia's Talvikaupunki, väriltään DTW eli tummahäntäinen valkoinen. Tosin se häntä ei vielä tässä iässä kovin tumma ole. Kotiuduttiin sen verran myöhään, kun innostuttiin niittämään heinää tokokentän vierestä, että tein pikku-vilistäjälle väliaikaisen boxin yöksi. Saa tänään töiden jälkeen sitten siivota Onnin ja Ogan akvaarion, niin uskaltaa sitten kaupitella kirppulaista niille kämppikseksi.

Treenipäiväkirja

Mistyllä on alkanut juoksu ja se selittääkin, miksi Timillä on ollut korvat tukossa viime aikoina. Aluksi vaan ihmeteltiin kauheasti, että miksi kaikki nyt on niin vaikeaa. Timillä ei ole koskaan ollut tapana jäädä lusmuamaan, kun se käy ulkona pissalla, vaan se tulee aina kiltisti kutsusta takaisin. Nyt se on vaan jumittanut ja haahuillut ympäri pihaa eikä meinannut millään tulla sisälle, vaikka kuinka käskis. Ei pysty lopettaa merkkaamista... ;)

Tiistai 5.8.

Agilityssäkin Timi oli poikkeuksellisen levoton, eikä se meinannut millään pysyä esteen takana ennen luvan saamista. Maiju käski kokeilla sitä, että jos Timi varastaa ennen lähtöä, niin se viedään takaisin hihnaan, eikä se saakaan mennä rataa. Kaikki muut konstit kun on jo kokeiltu. Jossain vaiheessa jopa päivittäin harjoiteltiin pelkästään esteen takana pysymistä. ;D

Mutta haukkua pojan piti melkein kokoajan. Tosin ei ne levottomuudet yksin Mistyn ansiota ollut, meillä oli kyllä ihan uusi ryhmäkin alkanut, joten kaikki koirat ja ihmiset olivat vieraita. Paitsi Bertta-kultsu omistajineen, jotka ovat olleet samassa ryhmässä jotain vuosi sitten. Lisäksi jouduin jättää Timin yksin vähän kauemmaksi, ettei siitä ainoana minikoirana tulisi hodaria, kun muut olivat maxeja ja kaikki enemmän tai vähemmän jännittyneitä ja kireitä. Vicky-bortsun kanssa tuli kuitenkin riita, kun radalla oli pitkä hyppysuora muka Timiä kohti (aussin näkökulmastahan maailma pyörii sen ympärillä;D), niin se luuli Vickyn olevan hyökkäämässä ja tottakai juuri silloin Timin hihna irtosi. Onneksi siitä selvittiinkin yhden sun toisenkin säikähdyksellä.

Keskiviikko 6.8.

Seuraavana päivänä oli sitten Timin ja Mistyn toko. Siinä arvattiin, että Mistyllä on alkamassa juoksu. Keskittyminen oli tosi vaikeaa, mutta yllättäen Timi onnistui siinä ihan mukiinmenevästi, Mistyllä taas oli suuria vaikeuksia. Onneksi emme häirinneet muita kuin itseämme, sillä muut ryhmäläiset olivat narttuja, lukuunottamatta äärimmäisen tottelevaista Sulo-mastiffia, jolle Mistyn läsnäolo kävi vain hyvästä harjoituksesta. Timin huomion sai aika hyvin pysymään Mistystä pois nakeilla. Selvisi siis, mikä on Mistyn hinta Timin silmissä!

Paikallamakuu ryhmässä ei meinannut onnistua millään varsinkaan Mistyllä, mutta muuten treenit meni aika hyvin. Meillä tulee varmasti olemaan ikuinen ongelma yllättäen... ESTEHYPPY! Tokossa koiran pitäisi vain asiallisesti hypätä se ja jäädä toiselle puolelle seisomaan, kunnes omistaja kävelee sen viereen ja käskee istua. Selitäpä se agilitykoiralle, joka alkaa kiireen vilkkaa etsiä seuraavaa estettä, koska jokainen sekunti on vähintään kullanarvoinen! Hyppyesteellä käytetäänkin Timin kanssa tokossa käskyä "Hyppy", josko se harjoituksen myötä auttaisi mieltämään liikkeen täysin eri asiaksi kuin agilityssä käytetty "Aita!".

Tiistai 11.8.

Timi oli agilityssä Mistyn takia yhä tosi kiihtynyt ja levoton. (Mistyhän ei siis ole vielä agilityssä, mutta vaikuttaa se juoksu kotoakin päin!) Uusi ryhmä ei näyttänyt enää kauheasti vaikuttavan kehenkään, vaikka paikalle tuli uusi osallistuja. Se oli onneksi myös mini, ettei estekorkeuksia tarvi muutella vain meidän takia.

Ensin harjoiteltiin vain yhdellä hyppyesteellä ohjaustekniikoita, että koira kiertäisi aidan ja hyppäisi toiselta puolelta. Sitten se yhdistettiin lyhyeen rataan, jolloin Timi "pääsi" taas jäähylle varastamisesta. Se olikin ihan toimiva konsti, sillä toisella kierroksella Timikin pääsi mukaan karkaamatta. Vaikka esteen taakse jääminen olikin sille selvästi yhä hyvin vastenmielistä!

Sikäli harmi, että oli tällaiset lyhyet pätkät, kun viikonloppuna on sitten viralliset kisat lauantaina Lapualla ja sunnuntaina Seinäjoella. Pitikin Mistyn tulla juoksuun juuri nyt, kun Timillä olisi tärkeämpääkin miettimistä! Kyllä uroksillakin pitäisi olla oikeus saada perua osallistuminen juoksun takia... Onkohan Kennelliitossa ketään tasa-arvovaltuutettua... ;)

Saa nähdä tuleeko 5 hylsyä yhtenä viikonloppuna. Positiivista on, että enempää niitä ei voi tulla, koska starttejakin on vain 5... Nooh, ehkä tämä on nyt reilu peli, että Timikin on poissa tolaltaan, koska minä olen AINA poissa tolaltaan kisoissa, näyttelyissä ja muissa "massatapahtumissa" ja pilaan sillä koirankin suorituksen. Ja eipä kisajännityksestä pääse eroon kuin kisaamalla, joten tehdään sitä nyt sitten koko rahan edestä. Joskus se kuitenkin pitää kärsiä. Parempi hoitaa homma nyt, kuin pilata suoritus ohjaajan jännityksellä silloin, kun edes koirassa olisi potentiaalia.

Keskiviikko 13.8.

Misty piti jättää ToKosta pois tällä kertaa, että edes toinen osapuolista pystyy treenata. Harjoitukset otettiin alokasluokan kisan mukaisesti. Pallit ja hampaat tsekattiin alussa. Timillä menikin oikein hyvin 2 min paikallamakuu ryhmässä, tosin minä en mennyt täyden 20m matkan päähän. Olosuhteet oli sen verran hankalat, Mistyn juoksu, meidän kokematon "varakoira" vieressä, takana houkutteleva agilitykeinu... Timi nousi kerran, kun vierellä oleva koira lähti liikkeelle, mutta meni sitten takaisin alas käskystä. Seuraamiset meni tosi hienosti täyskäännöksineen, mutta Timi otti pari pomppua välissä. Liikkeestä maahan ja seisomaan jääminen ovat vielä työn alla ja niitä harjoitellaankin lähes päivittäin.

Väliaikoina ja harkkojen lopuksi mentiin Timin kanssa agilityesteitä. Viimeksi agilityssä oli puhuttu pujottelukehityksen jumiutumisesta sille asteelle, missä koira pujottelee avustettuna. Pitäisi uskaltaa kokeilla sitä, että antaa koiran pujotella itsenäisesti. Kepit menikin tällä kertaa melkein täydellisesti ilman ohjaajan "auttavaa huitomista". :) Ehkä se ei olekaan niin toivoton este!

Päivän linkki

tiistaina, elokuuta 12, 2008

Koirakuva-viikkohaaste

Tämän viikon koirakuvahaasteena oli Annoin pikkusormen... Eli mikä on alunperin ajateltu olevan koiralta kiellettyä, mutta................. Ja tietenkin asialla on taas Timi. Meillä ei ole ennen Timiä koirat saaneet olla sängyllä tai sohvalla. Eikä se kyllä aikaisemmille koirille ole juolahtanut mieleenkään edes kysyä. Tosin rodulla saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Sakemanni ja aussi palelevatkin ihan eri tavalla. Sakemannille tulee nopeasti kuuma kaksinkertaisen turkkinsa kanssa. Toki niillekin on omat paikat, missä nukkua mukavasti, mutta Pinja menee siitä huolimatta aina ulko-oven eteen tuulikaapin matolle nukkumaan oli kesä tai talvi.

Ja näin sen sohvan ja sängyn kanssa kävi. Timi on näissä kuvissa 2v.



Ja meillehän ei pitänyt enää tulla urosta! ;) Mutta mikäs tää on..?


Timi ja Daisy, 2kk. Siinä on jo sakemannikin sohvalla... ;)


Oheisessa linkissä lisää Timin sohvakuvia. Tässä parin haasteeseen osallistujan kanssa ollaan päädytty siihen, että unissaanhan se koira sänkyyn on päätynyt. ;D Ensimmäisenä yönä pentu on nukutettu johonkin "asialliseen" paikkaan, mutta aamulla se onkin herännyt muka hämmästyneenä jalkopäästä. "Oho, mun on täynyt kävellä unissaan!" ;) Niinhän se Timilläkin kävi. Minä illalla nukutin sen aina boxiin, jossa oli luukku auki. Timistä kun piti tulla näyttelykoira alunperin, niin ajattelin olevan hyvä, että se oppisi pitämään boxia miellyttävänä paikkana. Vielä mitä! Aina se vaan jotenkin selittämättömästi löytyi sängystä. Lopulta se vei koko käden eli sai ihan luvan kanssa nukkua sängyssä ja kainalohan on se paras paikka. Nyt aikuisena Timi ei enää nuku kainalossa kuin ihan hetken. Sitten sen tulee hiki ja se vaihtaa paikkaa.

Ja tämä koko koirahan on varmaan alunperinkin sellainen yksi pikkusormi, koska muutama vuosi sitten Leenalla oli vielä periaatteena, että meille ei mitään pikkukoiraa (lue= Fifiä) tuu. Mutta kuinkas kävikään... ;) Silloinkin, kun Dellaa vasta haaveiltiin, niin rouvan ykkösvaihtoehtoihin kuului sakemannin ohella TANSKANDOGGI! Mutta Leenan doggikampanja ei onneksi ollut yhtä onnistunut kuin Katan aussikampanja.

Päivän linkki

tiistaina, elokuuta 05, 2008

Koirakuva-viikkohaasteita

Monta haastetta yhdellä iskulla, koska kamera on ollut Anniinalla mukana leireillä.

Outo, mustavalkoinen turhake



Tänään räpsäistyssä kuvassa poseeraa Timi, yllään (mustavalkoinen) turhake, jonka tulin ostaneeksi sille vuoden 2006 Lemmikkimessuilta. Se vaan oli niin Timin näköinen, mutta missäs tuota loppujen lopuksi tulee käytettyä? Ei missään... ;D Tällainen maastonakkimallinen koira, joka riemuissaan ryntää jokaiseen rapakkoon ja ryteikköön, siinä Timin hieno paita sitten menee... ;) Talvella t-paita ei paljon lämmitä. Ehkä ensi vuonna Agirodussa sitä voisi pitää, nehän pidetään kesällä, mutta lihakset pitää silti pysyä lämpiminä. Outo yksityiskohta paidasta: siinä on kirjoitusvirhe, jonka huomasin vasta kotona! D: Eli siinä lukee Monstrr eikä Monster. Outoa oli myös Timin käytös välillä noihin aikoihin. Sillä oli outo mörkökausi ja saikin ylimääräisen lempinimen Stitch. Tämä traileri havainnollistaa sitä varmasti hyvin, kun maailman mallikelpoisin pikkukoira muuttuu yhtäkkiä riiviöksi! ;D Mustavalkoinen viikkohaaste tarkoitti mustavalkoista kuvaa, mutta tällä kertaa joudutaan tyytyä mustavalkoiseen turhakkeeseen.